Luonne
Reventon on monitoimihöylä, jonka peruspositiivinen elämänasenne ja seurallinen luonne tekevät siitä miellyttävän yhteistyökumppanin niin aloitteleville kuin kokeneemmillekin ratsastajille. Ruunikolta löytyy pitkää pinnaa ja se koettaa miellyttää ratsastajaa parhaansa mukaan tulkitsemalla myös ristiriitaisiakin apuja - tämä hevonen antaa paljon anteeksi. Reventon on kevyt ratsastaa ja se liikkuu pienin avuin. Notkealla ja tasapainoisella ruunalla on kolme selkeää askellajia sekä ihantellinen suuri ja pyöreä laukka, jossa on matkaavoittavaa istua. Reventonilla on voimakas ja suoralinjainen hyppytekniikka sekä vahva takaosa, josta se on hyötynyt etenkin kouluradoilla. Linjakas ja elastinen ratsu, joka astuu hyvin alleen ja kokoaa itsensä kauniisti.
Reventon on saanut kasvattajallaan Saksassa monipuolisen peruskoulutuksen, jolloin se siedätettiin tottumaan mm. kahiseviin ja liehuviin esineisiin, kovaäänisiin, savupommeihin, autoihin sekä katolta tippuviin lumiin, jonka ansiosta ruunasta on kuoriutunut hötkyilemätön varmajalkainen ratsu niin halliin, kentälle kuin maastoon. Ennen ratsukoulutusta poika opetettiin myös ajolle, joten tämän hevosen voi tarpeen vaatiessa valjastaa vaikka joulureen eteen. Myös hiihtoratsastusta on kokeiltu hyvällä menestyksellä. Kokeneemmat ratsastajat saavat tästä lempeästä ruunasta esiin myös astetta menevämmän vaihteen ja tasokkailla ratsastajilla Reventon on erinomainen valmennettava sekä kilpakumppani, joka oppii nopeasti uutta.
Hoidettaessa Reventon on peruskiltti ja antaa hoitajan tehdä työnsä omaan tahtiinsa. Harjaus, klippaus, kavioiden puhdistus, letitys ja varusteiden laitto sujuvat siis ongelmitta. Nauttii perusteellisesta harjauksesta alahuuli pitkänä ja silmät ummessa, ruunalta löytyy lisäksi aina aikaa pitkillekin rapsutustuokioille. Muistaa tarkistaa joka kerta hoitajan taskut mahdollisten herkkujen varalta. Sosiaalisen luonteensa takia ei pidä yksin olemisesta, joten talliin, tarhaan ja kuljetukseen pyritään aina ottamaan mukaan myös toinen hevonen. Kävelee talutettaessa kiltisti vieressä ja myös lastaus sujuu ongelmitta. Kaikinpuolin monipuolinen, kompakti ja erittäin yhteistyöhaluinen hevonen, jonka kanssa on mukava ja turvallista harrastaa.
© Ingrid
Reventon on saanut kasvattajallaan Saksassa monipuolisen peruskoulutuksen, jolloin se siedätettiin tottumaan mm. kahiseviin ja liehuviin esineisiin, kovaäänisiin, savupommeihin, autoihin sekä katolta tippuviin lumiin, jonka ansiosta ruunasta on kuoriutunut hötkyilemätön varmajalkainen ratsu niin halliin, kentälle kuin maastoon. Ennen ratsukoulutusta poika opetettiin myös ajolle, joten tämän hevosen voi tarpeen vaatiessa valjastaa vaikka joulureen eteen. Myös hiihtoratsastusta on kokeiltu hyvällä menestyksellä. Kokeneemmat ratsastajat saavat tästä lempeästä ruunasta esiin myös astetta menevämmän vaihteen ja tasokkailla ratsastajilla Reventon on erinomainen valmennettava sekä kilpakumppani, joka oppii nopeasti uutta.
Hoidettaessa Reventon on peruskiltti ja antaa hoitajan tehdä työnsä omaan tahtiinsa. Harjaus, klippaus, kavioiden puhdistus, letitys ja varusteiden laitto sujuvat siis ongelmitta. Nauttii perusteellisesta harjauksesta alahuuli pitkänä ja silmät ummessa, ruunalta löytyy lisäksi aina aikaa pitkillekin rapsutustuokioille. Muistaa tarkistaa joka kerta hoitajan taskut mahdollisten herkkujen varalta. Sosiaalisen luonteensa takia ei pidä yksin olemisesta, joten talliin, tarhaan ja kuljetukseen pyritään aina ottamaan mukaan myös toinen hevonen. Kävelee talutettaessa kiltisti vieressä ja myös lastaus sujuu ongelmitta. Kaikinpuolin monipuolinen, kompakti ja erittäin yhteistyöhaluinen hevonen, jonka kanssa on mukava ja turvallista harrastaa.
© Ingrid
-
Hoito-ohjeet
-
kilpailukalenteri
-
varusteet
-
kuvia
-
Päiväkirja merkintöjä
<
>
- Ulos sadeloimi aina sadesäällä (tihkusade ei haittaa)
- Jos enemmän kuin -5 astetta, käytetään kevyttoppaloimea
- Yli -10 astetta -> laitetaan toppaloimi
- Yli -15 astetta -> toppaloimi ja alle fleece
- Tallissa talliloimi, jos sisällä on alle 5 astetta
- Matkustaessa fleeceloimi
- Talvella ratsastaessa ratsastusloimi
- Kotioloissa vihreä riimu sekä naru
- Esteille aina suojat
- Kouluratsastuksessa pintelit joka jalkaan
- Maastoesteille botsit etujalkoihin
- Perusratsastukseen/maastoiluun etusuojat
- Kuolaimettomat suitset vain perusratsastukseen
- Koulukisoihin valkoiset pintelit, valkoinen suomihuopa, kanget, koulusatula vöineen ja valkoiset jalustimet
- Estekisoihin valkoiset suojat, valkoinen estehuopa, estesatula, meksikolaiset suitset, panssarivyö ja valkoiset jalustimet
- Kotioloissa treenatessa varustus lajin mukaan tai yleisvarusteet. Käytössä vihreät huovat ja vihreät jalustimet sekä vihreät suojat/pintelit
- Ilman satulaa työskentelyssä ja rennommassa menossa voi käyttää kuolaimettomia
- ©Bella
-
Englantilaiset mustat suitset kaksoisturparemmillä
-panssarivyö joustoilla
-musta este- ja koulusatula
-panssarivyö joustoilla
-musta este- ja koulusatula
29.12.2018 || Kokeilemassa laaturatsua || Bella, Soligtin ratsuttaja
Kun Klara oli lykännyt minulle käteen suuren puoliveriruunan ohjat ja käskenyt kivuta ratsaille, olin järkyttynyt. Eihän Rene paljoa korkeampi ollut kuin suomenhevosorini, mutta itäfriisiläiselle ominaisesti se oli aika massiivinen sekä lihaksikas. Klara vielä kehtasi ehdottaa estetreenejä, mutta nopeasti ilmoitin hiovani kouluratsastusta. Vasta Klaran pyytäessä tajusin ojentaa ratsuttamani Nean ohjat naiselle ja nousta Renen selkään.
Heti kerättyäni ohjat, ymmärsin, miksi Klara rakasti tätä hevosta. Upean kokoamiskyvyn omaava ruuna kampesi itsensä heti muotoon ja alkoi kulkea rytmikkäästi eteen lähes ajatuksen voimalla. Se ei vilkuillut mitään, keskittyi työhön ja yritti kaikin tavoin miellyttää. Ruuna oli selvästi mitä sopivin vaihtoehto ratsastuskoulutyöhön ja sen kanssa pääsisivät parhaat oppilaat varmasti myös kisaamaan. Annoin hetken viedä mukanaan ja siellä maneesissa tehdessäni laukanvaihtoja en voinut estää leveää hymyä ilmestymästä kasvoilleni.
©Bella
4.11.2019 klo: 18.30
Eilen hakemani ruuna näytti olevan tyytyväinen uudesta kodistaan ja hyvin sopeutunut. Päätin kokeilla tänään, kuinka se toimii näin uudella kotitallillaan. Kun menin sen karsinalle, siellä oli muutama heppatyttö ihastelemassa sitä. Ruuna näytti nauttivan saamastaan huomiostaan.
Harjailin sen karsinassaan ja kaikki hoitotoimenpiteet onnistui hienosti. Rene oli osoittautunut seuralliseksi ja oli pariin otteeseen hamunnut taskujani herkkujen toivossa.
Kohta olimmekin matkalla maneesia kohti. Viimeinen tunti oli juuri loppunut ja ratsukot olivat kaarrossa. "Kukas tää on?" alisa kysyi, kun astelimme sisään. "Rene. Tuli eilen, heräteostoksena." myönsin. "Aikas hieno heppa", Alisa sanoi. "No niin on!" komppasin.
"Mä haluun mennä uudestaan Pontsolla!" Saaga sanoi iloisesti "Sä tasit siis tykätä siitä? Vähän oli jännittävää laittaa se tunnille", myönsin. "Joo, Pontso meni kyllä mukavasti, vaikka aluks vähän pelleilikin eikä meinannu ihan keskittyä", Alisa sanoi. "Joo, mä sain hyvän tasapainoilutreenin", Saaga myötäili. "Pitää kattoo jos joku toinenkin kerta sillä menisit sitte", sanoin. "Jooo", Saaga vastasi.
Pian tuntilaiset lähtivät Alisan perässä kohti tallia. Minä sen sijaan kävelin hetken aikaa maastakäsin Renen kanssa, jonka jälkeen menin selkään. Alkulämmittelyn jälkeen otin ratsastusloimen pois ja aloitimme hieman "totisemman" työskentelyn. Rene toimi oikein mukavasti, ollen herkkä ja kuuliainen ratsastaa, jonka lisäksi sillä oli aivan ihanat, pehmeät askeleet.
Loppukäynteihin otin ratsastusloimen takaisin ja kehuin Reneä vuolaasti.
Tallissa tein hevoselle perusteelisen harjauksen.
"Millanen se oli?" kuulin yhtäkkiä Emilia Renen karsinalla. "Aivan ihana! Se on todellinen enkeli ja potentiaalinen tapaus!" vastasin. "Uuu. Milloinkohan se tulee tunneille?" Emilia kysyi vihjailevasti. "Katsotaan, katsotaan. Luultavasti ens viikolla. Sitä ennen annteaan sen sopeutua paremmin, tosin se tuntuu jo tosi hyvin sopeutunu, mikä on aika ihme. Keskiviikkona kokeillaan, miten hän hyppää", sanoin ja rapusttelin Reneä. "Se on kyllä hieno!" Emilia henkäisi ja tuli hänkin silittämään Reneä, joka ei pannut pahakseen saamastaan huomiostaan. "Tästä tulee viellä todella hieno treenikaveri jollekin. Sillä ollaan jo aikasemmin kisattukin. Koulupuolella pääsee vaativa b ratoja ja esteillä pomppii 140cm ratana", huokaisin. "Nyt voitais kuitenkin jättää Rene lepäileen ja lähtee jakamaan hevosille iltasapuskaa", sanoin reippaasti. "Joo, osa taitaakin jo ootella niitä", Emilia naurahti
- Susanna
Kun Klara oli lykännyt minulle käteen suuren puoliveriruunan ohjat ja käskenyt kivuta ratsaille, olin järkyttynyt. Eihän Rene paljoa korkeampi ollut kuin suomenhevosorini, mutta itäfriisiläiselle ominaisesti se oli aika massiivinen sekä lihaksikas. Klara vielä kehtasi ehdottaa estetreenejä, mutta nopeasti ilmoitin hiovani kouluratsastusta. Vasta Klaran pyytäessä tajusin ojentaa ratsuttamani Nean ohjat naiselle ja nousta Renen selkään.
Heti kerättyäni ohjat, ymmärsin, miksi Klara rakasti tätä hevosta. Upean kokoamiskyvyn omaava ruuna kampesi itsensä heti muotoon ja alkoi kulkea rytmikkäästi eteen lähes ajatuksen voimalla. Se ei vilkuillut mitään, keskittyi työhön ja yritti kaikin tavoin miellyttää. Ruuna oli selvästi mitä sopivin vaihtoehto ratsastuskoulutyöhön ja sen kanssa pääsisivät parhaat oppilaat varmasti myös kisaamaan. Annoin hetken viedä mukanaan ja siellä maneesissa tehdessäni laukanvaihtoja en voinut estää leveää hymyä ilmestymästä kasvoilleni.
©Bella
4.11.2019 klo: 18.30
Eilen hakemani ruuna näytti olevan tyytyväinen uudesta kodistaan ja hyvin sopeutunut. Päätin kokeilla tänään, kuinka se toimii näin uudella kotitallillaan. Kun menin sen karsinalle, siellä oli muutama heppatyttö ihastelemassa sitä. Ruuna näytti nauttivan saamastaan huomiostaan.
Harjailin sen karsinassaan ja kaikki hoitotoimenpiteet onnistui hienosti. Rene oli osoittautunut seuralliseksi ja oli pariin otteeseen hamunnut taskujani herkkujen toivossa.
Kohta olimmekin matkalla maneesia kohti. Viimeinen tunti oli juuri loppunut ja ratsukot olivat kaarrossa. "Kukas tää on?" alisa kysyi, kun astelimme sisään. "Rene. Tuli eilen, heräteostoksena." myönsin. "Aikas hieno heppa", Alisa sanoi. "No niin on!" komppasin.
"Mä haluun mennä uudestaan Pontsolla!" Saaga sanoi iloisesti "Sä tasit siis tykätä siitä? Vähän oli jännittävää laittaa se tunnille", myönsin. "Joo, Pontso meni kyllä mukavasti, vaikka aluks vähän pelleilikin eikä meinannu ihan keskittyä", Alisa sanoi. "Joo, mä sain hyvän tasapainoilutreenin", Saaga myötäili. "Pitää kattoo jos joku toinenkin kerta sillä menisit sitte", sanoin. "Jooo", Saaga vastasi.
Pian tuntilaiset lähtivät Alisan perässä kohti tallia. Minä sen sijaan kävelin hetken aikaa maastakäsin Renen kanssa, jonka jälkeen menin selkään. Alkulämmittelyn jälkeen otin ratsastusloimen pois ja aloitimme hieman "totisemman" työskentelyn. Rene toimi oikein mukavasti, ollen herkkä ja kuuliainen ratsastaa, jonka lisäksi sillä oli aivan ihanat, pehmeät askeleet.
Loppukäynteihin otin ratsastusloimen takaisin ja kehuin Reneä vuolaasti.
Tallissa tein hevoselle perusteelisen harjauksen.
"Millanen se oli?" kuulin yhtäkkiä Emilia Renen karsinalla. "Aivan ihana! Se on todellinen enkeli ja potentiaalinen tapaus!" vastasin. "Uuu. Milloinkohan se tulee tunneille?" Emilia kysyi vihjailevasti. "Katsotaan, katsotaan. Luultavasti ens viikolla. Sitä ennen annteaan sen sopeutua paremmin, tosin se tuntuu jo tosi hyvin sopeutunu, mikä on aika ihme. Keskiviikkona kokeillaan, miten hän hyppää", sanoin ja rapusttelin Reneä. "Se on kyllä hieno!" Emilia henkäisi ja tuli hänkin silittämään Reneä, joka ei pannut pahakseen saamastaan huomiostaan. "Tästä tulee viellä todella hieno treenikaveri jollekin. Sillä ollaan jo aikasemmin kisattukin. Koulupuolella pääsee vaativa b ratoja ja esteillä pomppii 140cm ratana", huokaisin. "Nyt voitais kuitenkin jättää Rene lepäileen ja lähtee jakamaan hevosille iltasapuskaa", sanoin reippaasti. "Joo, osa taitaakin jo ootella niitä", Emilia naurahti
- Susanna